30 Nov 2016

6 .ORBITEARS


ORBITEARS
5:10

Composition/Sävellys: Kilponen 

Lyrics/Sanoitus: Kilponen 

Lisälaulu/Extra vocals: Tikka 









(In English below)

"Kuudentena vuorossa järkälemäinen Orbitears. Kyseessä siis aika raskas pala vahvalla tunnelmalla - jos aiemmin mentiin duurissa, niin nyt mennään raskaasti mollissa, ainakin suurimman osan biisiä. Rakenne on periaatteessa simppeli, mutta ideoiden varioinnin takia ei ehkä siltä vaikuta. Kappale oli juurikin rakenteensa takia hankala ja pyöri pitkään työpöydällä, onneksi kuitenkin valmistui, koska levykokonaisuuden kannalta biisistä muodostui hyvinkin tärkeä, ellei jopa kliimaksipiste. Kappaleen pohjalla pyörii saman rytmin variaatioita, joka paljastetaan kokonaisuudessaan vasta lopussa. Kyseessä on varmaan myös nopein ja äkkiväärin biisi levyllä kuudestoistaosien hinkkaamisen takia vaikka keskitempossa mennäänkin. Vaikka tunnelma on raskas ja synkkä, vastapainoa tuo kitaran ylemmiltä kieliltä vapaana soitettavat kuviot. Oli myös äänitysvaiheessa vaikein biisi varmaan jokaiselle soittajalle, kertonee jotain kappaleen luonteesta. Vaikka osa biisiä voi olla nopeutensa ja variointien takia hankalaa kuunneltavaa, kertosäe tarjoilee jälleen tarttuvuutta ja sillä mehustellaan varsinkin biisin lopussa. Avaruudessa lennellään."

"Tekstin idea valkeni heti nimen ja grafiikan luonnostelun jälkeen. Tekstissä pyöritellään sisäisten ja ulkoisten heikkouksien ja vahvuuksien ristiriitoja verhottuna avaruudellisiin vertauskuviin. Punaiseen jättiläiseen piikitellään (a)steroideja ja lihasta esitellään sisäisien heikkouksien suojana. Loppua kohti kuitenkin tuntemukset ottaa niskalenkin ja egosysteemi romahtaa alas hajottaen sen takaisin alkuperäisiksi partikkeleiksi samalla kuluttaen loppuun punaisen jättiläisen ainoan polttoaineen. Seurauksena räjähdys, supernova ja kiertolaiset jäävät vaille ydintä. Siinäpä sitä kliimaksia riittääkin. Biisissä myös vieraileva laulusolisti, rumputaiteilija Tikka ilmaisee itseään mikin edessä parin säkeen verran, spesiaalimeininkiä siis ehdottomasti."

- JK 


O O O O O O O O O O O O O O O


"The sixth song is ponderous Orbitears. The song is quite heavy to ingest with a strong ambiance - many other songs on the record were mostly in major but this song is mainly heavily in minor. The structure is basically very simple but due to some variations it may not seem so. The structure was the very thing which postponed finishing the song, fortunately it was finished because it turned out to be very important regarding the album as a whole, maybe even the climax. The basis of the song consists of different variations of a rhythm which is revealed completely in the end of the song. It must be the fastest and the most abrupt song on the record because of the sixteenth note riffs even though the tempo is only around 150 bpm. The ambiance is heavy and sad but guitar riffs played open on the higher strings bring a bit lightness for the song. It must've been the most difficult song for every player while recording, guess it explains the character of the song a bit. Regardless the songs heaviness in terms of listenability chorus gives something to grab and it's put to use especially in the end of the song. Floating somewhere in the space."

"The idea for the text perceived right after scheming the graphic and title. The text is about contradictions between internal and external weaknesses and strenghts written in spacy metaphors. A steroid is injected into the red giant and the muscle is shown as a shield for the internal weaknesses. However, finally the feelings starts to rule and the egosystem collapses breaking it down into original particles while exhausting its only fuel. As a consequence an explosion takes place creating supernova and the orbiters are left without nucleus. I guess that's enough for a climax. In additional our guest vocalist, drum artist Tikka is expressing himself in front of the microphone for a couple of verses, so we are really talking about very special stuff."

- JK 

No comments:

Post a comment