1. SKIN DEEP

SKIN DEEP
5:29

Sävellys/Composition: Kilponen 

Sanoitus/Lyrics: Kilponen 



 







 (In English below)

"Lätyn ensimmäinen biisi Skin Deep on raskas pala heti alkuun niin musiikillisesti kuin sisällöllisestikin. Levy lähtee asiaankuuluvasti liikkeelle vähän djentahtavalla alkuriffillä. Melkein koko biisi c-osaa lukuunottamatta perustuu samalle rytmikuviolle pienillä varioinneilla, siis paljon toistoa ja myös tiettyä konemaisuutta kappaleessa. Kertsi on aika poppia, saattaa tarttua johonkin päähän - tai sitten ei. C-osan riffiviidakossa meinaa hommat karata käsistä, mutta laulu onnistui tuomaan jotain tarttumapintaa. Tunnelmallisesti ollaan jossain kummitusjunassa, pääkallot ja luurangot kolisee. Biisi taisi valmistua aika loppuvaiheessa joskus kevättalvella ja siihen tuli vielä lopulta pieni rytmimuutos, mikä ilahdutti erityisesti rumpalia äänitysvaiheessa."

"Sanoitukset olivat ensimmäisiä levylle syntyneitä vaikka osa tekstistä jäi kirjoitettavaksi vielä loppuvaiheessa. Lähtökohtana oli kirjoittaa teksti aiheena 'moni kakku päältä kaunis'. Tekstillisesti mennään vertauskuvin, levyn teemaan liittyen biisissä luodaan egoa elikkäs maalataan taideväärennöstä omasta peilikuvasta. Luurangot kalisuttelee komerossa eikä sisään tohdita kurkistaa ettei oma pakkeloitu peilikuva pääse särkymään. Onneksi maalina käytetään happoa ja ihonalainen todellisuus paljastuu. Teksti ottaa myös omalla tavallaan kantaa länsimaiseen ulkonäkökeskeisyyteen, jossa kauneusvirheet paikkaillaan mallimainoksien mukaan."

 - JK


O O O O O O O O O O O O O O O

"As an opening track Skin Deep is heavy to digest considering music and content. The album begins properly with a djentish opening riff. Apart from c-part almost the whole song is based on the same rhytmical idea with a few variations, so quite a lot of repeating and machine-like vibe in the song. Chorus is a bit popish, might stick inside head - or not. In the riff jungle of C-part things are getting out of control but vocals simplified the part a bit. Ambiance is like from a ghost train, skulls and sceletons are clattering. The song was finished quite late during the writing process, maybe on March-April. Also, a little rhytmical change was made just before the drum tracking which made the drummer very happy."

"The lyrics were the first ones written to the album but they were finished quite late during the process as some changes were made. The initial idea was to write a text on a topic 'don't judge a book by its cover'. The text is very metaphorical, regarding the theme ego is created in the song so forgery is painted from ones own mirror image. Skeletons are clattering in a closet and one's being too scared to take a peek inside to prevent breakdown of the made-up mirror image. Fortunately formic acid is used as a paint and the skin deep reality is revealed. In a way the text speaks out about western appearance centricism in which blemishes are covered according to model advertisements."

 - JK